Kirjoittajat: Matti Nelimarkka ja Salla Laaksonen, julkaistu myös Uutistamossa.

Medioiden käytön siirtyminen digitaaliseksi vaikuttaa myös yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen. Ennen kaikkea se mahdollistaa yhä suurempien aineistojen keräämisen ja analysoinnin. Laskennallinen analyysi tarjoaa yhden mahdollisuuden laajojen datamassojen tutkimukseen. Nykyihmisen arkeen kuuluu ainakin kahdenlaisia medioita: käyttäjien luoman sisällön ympärille rakentuneita medioita kuten Facebook, Twitter tai Instagram sekä perinteisiä joukkoviestimiä kuten Helsingin Sanomat, Yleisradion uutiset tai elokuvien suoratoistopalvelut. Molempien medioiden käyttö on vahvasti siirtymässä digitaaliseksi.

Olemme yhteiskuntatieteilijöitä, joita kiinnostaa digitaalinen media ja sen eri muotojen yhteispeli. Digivaalit 2015-hankkeessa tutkimme perinteisen ja sosiaalisen median vuorovaikutusta sekä sitä, miten julkisuuden agenda muodostui kevään 2015 eduskuntavaaleissa. Tutkijalle jo pelkästään vaaleihin liittyvien verkkosisältöjen valtava määrä vaikuttaa hankalasti rajattavalta ja pysäytettävältä. Esimerkiksi käsinkin keräämällä pystyy tarkistamaan, että kevään 2015 vaaleissa naisehdokkailla oli miehiä useammin profiili sosiaalisen median palveluissa. Mutta oliko ehdokkaiden lähettämien vaaliaiheisten twiittien määrässä eroa sukupuolten välillä? Käsin kerättävän aineistojen sijasta tällaiseen kysymykseen on helppo vastata laskennallisen analyysin…